”Meillä on ajatus, että ihmisen pitää pelastaa luonto. Kääntäisin ajatuksen toisin päin ja mietin, ehtiikö luonto pelastaa meidät?”
Luonnon monimuotoisuus
Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa maapallon elinympäristöjen, lajien ja geenien kirjoa. Luonnon monimuotoisuuden synonyymeinä käytetään usein termejä biodiversiteetti, luonnonkirjo ja elonkirjo. Luonnon monimuotoisuutta turvataan luonnon kestävällä käytöllä ja hoidolla, riittävällä suojelulla ja huolehtimalla luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja hoidosta.
Monimuotoisuuden kaikki tasot – luontotyypit, lajit ja geeniperimä – ovat yhtä tärkeitä. Ne ovat myös sidoksissa toisiinsa. Luontotyyppien runsaus ja elinvoimaisuus pitävät yllä lajikirjoa. Geeniperimä taas turvaa yksittäisen lajin säilymisen. Ihmisellä on monta syytä vaalia luonnon monimuotoisuutta: terve ja monimuotoinen luonto takaa meille hyvinvointia monella eri tavalla – fyysisesti, henkisesti ja taloudellisesti.
Noin kolmasosa maailman luonnon monimuotoisuudesta on menetetty ihmisen toiminnan vuoksi. Maapallon luonnonhistoriassa on menossa kuudes sukupuuttoaalto. Suomesta on hävinnyt jo yli 300 lajia, ja joka yhdeksäs laji on uhanalainen. Etenevä luontokato, yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa, vaarantaa ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin. Luontotyyppien ja lajien häviäminen haavoittaa myös ekosysteemejä ja heikentää luonnon kiertokulkuja. Ruoantuotanto vaikeutuu, mikä synnyttää ympäristöpakolaisuutta ja horjuttaa maailmantaloutta. Ihmiskunnan tulevaisuuden mahdollisuudet kapenevat luontokadon myötä – siksi luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja vaaliminen ovat tärkeitä koko Maa-planeetan kannalta.
Monimuotoisuuskartoituksia lähiympärisöissä voi tehdä seuraavien mobiilikartoitusten avulla:
–> WWF Pihan monimuotoisuusselvitys
–> WWF Metsän monimuotoisuusselvitys
lähteet ja lisätietoa:
Ympäristöhallinto: Luonnon monimuotoisuus turvaa elämän edellytykset maapallolla.
WWF Tutkimusretkellä luonnossa -opas.
Lappi on luonnoltaan poikkeuksellisen monimuotoinen alue (metsät, suot, tunturit, joet ja Perämeren rannikko). Luonto on monin paikoin vähemmän pirstoutunutta kuin eteläisessä Suomessa, ja erämaa- ja suojelualueita on paljon. Tästä huolimatta monet luontotyypit ja lajit ovat uhanalaistuneet myös Lapissa, ja luonnon tila on heikentynyt ihmistoiminnan seurauksena.
Lapin uhanalaisia elinympäristöjä ovat erityisesti:
Vanhat metsät, lahopuun osuus on vähentynyt huomattavasti.
Suot, erityisesti palsasuot (ikiroutaturvekummut) ja maankäyttöpaineiden ja ojitusten kautta heikentyneet aapasuot ja letot.
Voimakkaasti muutetut sisävesistöt (patoaminen, vesien säännöstely).
Perinnebiotoopit (hakamaat, niityt ja kedot) sekä paahderinteet.
Tunturit (kolmannes tunturiluontotyypeistä on uhanalaisia)
Uhanalaisia lajeja ovat esimerkiksi:
Tunturilajit (esim. naali, kiiruna, tunturikasvillisuus),
kasveista esim. neidonkenkä (vaarantunut VU) ja lettorikko (vaarantunut VU),
eläimistä suokukko (erittäin uhanalainen CR), luhtakultasiipi (perhonen, erittäin uhanalainen CR), vaelluskalat ja raakku (jokihelmisimpukka, erittäin uhanalainen EN).
Suurimmat uhat luonnon monimuotoisuudelle ovat:
Metsätalous (suurin yksittäinen uhka Lapin luonnossa),
soiden ojitus,
vesistöjen rakentaminen,
ilmastonmuutos,
kaivostoiminta,
perinteisen maankäytön väheneminen ja
voimakas matkailu- ja laidunpaine paikallisesti.
Kansalaishavainnot
Kansalaishavainnointi (kansalaistiede) tarkoittaa, että tavalliset ihmiset, myös lapset ja nuoret, keräävät luonnosta havaintoja tutkijoiden käyttöön. Samalla luonnon tuntemus ja ymmärrys kehittyy tekemällä havaintoja, tutkimuksia ja luontoseurantaa. Taide auttaa näkemään luonnon ja ympäristöongelmat uudesta näkökulmasta. Taiteen avulla voi esimerkiksi tutkia tunteita (toivo, huoli, ilo, ihmetys), pohtia ihmisen paikkaa luonnossa, tehdä yhteisöllisiä projekteja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, mikä vahvistaa toimijuutta tai kuvittaa vaikkapa kestävää tulevaisuutta.
Esimerkkejä kansalaishavaintojen keräämiskohteista ovat esim. lintujen muuttoon liittyvät havainnot, kasvilaskenta (esim. metsämarjojen määrä) tai kasvihavainnot, vesistöjen tutkiminen ja vesinäytteiden analysoiminen tai lumi- ja jääpeitehavaintojen tekeminen.
Kansalaishavainnot tuovat luonnon tutkimisen lähelle arkea, lisäävät ymmärrystä ympäristöstä ja vahvistavat kokemusta siitä, että jokaisen havainnolla on merkitystä. Kansalaishavaintojen tekeminen auttaa seuraamaan myös luontokadon tai ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja rohkaisee toimintaan luonnon ja ympäristön hyväksi. Oma havainto jää paremmin mieleen kuin kirjan kuva, mikä lisää luonnonlukutaitoa käytännön elämässä.
TOIMINTAVINKKI: Kansalaishavaintojen vuosikello auttaa rytmittämään maastotöitä ja -tutkimuksia läpi vuoden.
Ympäristötaide
Ympäristötaide on paikkasidonnaisen taiteen muoto. Se on luontoon tai kulttuuriympäristöön toteutettu taide, joka voi olla muodoltaan teos, prosessi tai yksittäinen tapahtuma.
Ympäristötaide auttaa näkemään luonnon ja ympäristön ongelmia uudesta näkökulmasta. Taiteen avulla voi esimerkiksi tutkia tunteita (toivo, huoli, ilo, ihmetys), pohtia ihmisen paikkaa luonnossa, tehdä yhteisöllisiä projekteja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, mikä vahvistaa toimijuutta tai kuvittaa vaikkapa kestävää tulevaisuutta.
Taide ei vain kuvaa luontoa – se voi muuttaa ajattelua ja antaa toivoa tulevaisuudesta.Ympäristötaide voi liittyä toimintaan, jossa toimintana on esimerkiksi:
-> lumenveistoa
-> luonnonmateriaaleista tehtyjä taideteoksia
-> valokuvia ja videoita ympäristön tilasta
-> äänimaisemia luonnosta
-> kannanottoja tai taideaktivismia.
Tutkimuksissa ympäristötiteen merkityksistä on korostettu, että kestävyysmurros on myös kulttuurinen muutos – ei vain tekninen. Siksi ympäristössä toteutettva taide on tärkeä osa muutosta ja ympäristötaiteen avulla voi käsitellä teemoja tai aiheita, jotka muuten saattaisivat olla hankalasti lähestyttäviä tai ymmärrettäviä.
TOIMINTAVINKKI.
Ympäristötaiteen opas (OPH, Saikkonen L. & Kivivuori J.): Ympäristökasvatus kuvataiteessa (HUOM! Sivuston materiaalin käyttö sallittu vain opetustarkoitukseen)
Ympäristötaiteen menetelmiä Lapissa on esitelty myös Ymparistotaidetta Lapin matkailuun.pdf -teoksessa ja Ympäristö- ja yhteisötaiteen liikkuva laboratorio – Lapin yliopisto -hankkeen toiminnassa.
Ekosysteemipalvelut
Ekosysteemipalvelut ovat tärkeitä kestävyysmurroksen edistämisen kannalta, koska ihmiskunta ei pärjää ilman luontoa: peltoja, metsiä, vesistöjä, merta ja kosteikkoja. Ekosysteemit tuottavat meille ruokaa, happea, materiaaleja ja monia muita elämän edellytyksiä.
Ekosysteemit huolehtivat monista elintärkeistä toiminnoista: ravinteiden kierrosta, hiilen sitomisesta, veden säätelystä ja pölytyksestä. Terve ja monimuotoinen luonto takaa ihmisen aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin.
Ekosysteemipalvelut jaetaan kolmeen luokkaan: tuotantopalveluihin, säätely- ja ylläpitopalveluihin sekä kulttuuripalveluihin. Näistä konkreettisimpia ovat tuotantopalvelut eli ruuan, raaka-aineiden ja materiaalien tuotanto. Veden säätely tai maaperäeliöiden merkitys ravinteiden kierrolle ovat esimerkkejä ekosysteemien tuottamista säätelypalveluista. Kulttuuripalvelut ovat luonnon ihmiselle tarjoamia aineettomia hyötyjä. Tällaisia ovat esimerkiksi luonnosta saadut elämykset ja inspiraatio, viihtyisä asuinympäristö sekä luonnontieteellinen tieto.
Mitä terveempi ja monimuotoisempi luonto meitä ympäröi, sitä varmemmin saamme nauttia runsaista ja monipuolisista ekosysteemipalveluista.
lähde ja lisätietoja: Ekosysteemipalvelut turvaavat ihmiselämän, SYKE
TOIMINTAVINKKI: Metsähallituksen Tiedekesku PILKE Rovaniemellä esittelee metsiemme ekosysteemipalveluita toiminnallisesti ja monipuolisesti.
Ilmastonmuutos Lapissa
Lapin ilmasto on jo muuttunut ja muuttuu edelleen. Suomen ilmatieteen laitoksen 2025 laatiman Ilmastonmuutos Lapissa -raportin mukaan esimerkiksi:
🌧️ Vuotuinen sademäärä on kasvanut, ja rankkasateet yleistyvät sekä kesällä että pidempinä sadejaksoina.
❄️ Lumipeite vähenee ja lumikausi lyhenee, vaikka vuosien välinen vaihtelu säilyy suurena. Talvet muuttuvat → Lunta on vähemmän ja talvi lyhenee. Sataa useammin vettä eikä pelkästään lunta.
🌡️ Keskilämpötila on noussut, mikä on pidentänyt ja lämmittänyt kasvukautta. Talvien lauhtuminen lisää suojapäiviä ja vesisateita myös keskitalvella. Lämpötila nousee → Lapissa tulee lämpimämpää, erityisesti talvella.
🌱 Kasvukausi pitenee → Kasvit kasvavat pidemmän aikaa vuodessa, mikä vähitellen vaikuttaa kasvillisuuteen mm. tunturien metsittymiseen.
🏠 Lämmitystarve vähenee, mutta sään ääri-ilmiöt voivat aiheuttaa uusia haasteita asumiseen, liikkumiseen ja elinkeinoihin.
☀️ UV-säteilyn määrään vaikuttavat muutokset otsonikerroksessa ja pilvisyydessä, mutta näiden tulevaa kehitystä ei vielä tunneta tarkasti.
👉 Muutokset vaikuttavat Lapin luontoon, eläimiin ja ihmisten elämään, esimerkiksi moniin elinkeinoihin, kuten matkailuun ja poronhoitoon.
–> Raportin tiivistelmä ja Lapin ilmastoskenariot on esitetty tiiviisti Lapin ilmasto- ja energiastrategian yhteenvedossa: Ilmastoskenaariot_20_03_2025.pdf
Lapin nuorten kannanotto Lapin ilmasto- ja energiastrategiaan sekä toivottaviin ilmastotoimiin, 2025:
Kuvat: Marko Juntunen, Teppo Kuusela