Luonto, ympäristö ja kestävyysmurros
Maapallo on monen samanaikaisen muutoksen keskellä: ilmastonmuutos, luontokato ja vesistöjen rehevöityminen ovat vakavia ongelmia, jotka vaikuttavat sekä ihmisiin että muihin lajeihin. Näitä kutsutaan planetaarisiksi kriiseiksi, koska ne vaikuttavat merkittävästi maapallon elinoloihin ja niihin sopeutuminen on haastavaa ja verrattavissa kriiseistä elviytymiseen.
Kestävyysmurros tarkoittaa suurta yhteiskunnan muutosta kohti elämäntapaa, jossa luonto ja ihmiset voivat hyvin pitkällä aikavälillä. Jotta kestävyysmurros onnistuu, tarvitaan tietoa, taitoja, tunnetta ja tekoja: tarvitaan ymmärrystä siitä, miten luonto toimii, kykyä toimia kestävällä tavalla sekä kokemuksia, jotka vahvistavat yhteyttä luontoon. Kestävyysmurros tarkoittaa erityisesti muutosta kohti tulevaisuutta, jossa luonto ja sen kanssa vuorovaikutuksessa elävät lajit, mukaan lukien ihmiset, voivat hyvin.
Kun opit lukemaan luontoa, liikkumaan siellä, tekemään havaintoja ja huomaamaan ympäristön muutoksia ja niiden syitä, osaat myös toimia kestävämmin. Kun löydät oman tapasi vaikuttaa – tutkimalla, taiteen kautta tai arkisilla teoilla – huomaat, että sinun teoillasi on merkitystä. Luonto ei ole vain jotain “siellä jossain”. Sinä olet osa luontoa.
Kun hoidat luontoa, hoidat myös tulevaisuuttasi.
Luonto- ja ympäristötoimijuus – jokainen voi vaikuttaa
Luonto- ja ympäristötoimijuus tarkoittaa sitä, että ihminen osaa ja uskaltaa toimia luonnon ja ympäristön hyväksi. Toiminta voi olla esimerkiksi:
–> lähiluonnon ja ympäristön kunnossa pitämistä (esim. roskien keräämistä, monimuotoisuuden ylläpitämistä, energian säästämistä, kiertotalouden toteuttamista esim. kierrättämällä)
–> luonnon havainnointia ja luonnosta oppimista
–> luonnonvarojen säästämistä ja kohtuullista käyttöä
–> luonnon puolesta vaikuttamista mielipiteiden, taiteen, videoiden tai kampanjoiden kautta.
Kun huomaa, että pienilläkin teoilla on vaikutusta, oma toivo ja luottamus muutokseen kasvavat. Tämä on tärkeää, sillä ilmastonmuutos ja luontokato voivat tuntua uhkaavilta tai epämääräisiltä asioilta. Omien tekojen kautta voi nähdä, että suuntaa voi muuttaa, omaan ja maapallon tulevaisuuteen voi vaikuttaa sekä toiminta on itsessään voimistavaa ja itseluottamusta nostavaa.
Ekososiaalinen sivistys – ymmärrys siitä, että ihminen on osa luontoa
Perusopetuksen opetussuunnitelma (POPS 2014) korostaa, että ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen sen hyvinvoinnista ja elinvoimaisuudesta. Tätä kutsutaan ekososiaaliseksi sivistykseksi. Se tarkoittaa esimerkiksi:
–> ymmärrystä ilmastonmuutoksen ja luontokadon vakavuudesta,
–> ymmärrystä kestävyyshaasteiden syistä, seurauksista ja ratkaisukeinoista,
–> kohtuullisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä taitoa tehdä vastuullisia valintoja,
–> ymmärrystä siitä, että luonnon monimuotoisuutta (eli elonkirjoa) on tärkeä suojella.
Ekososiaalinen sivistys auttaa näkemään, ettei luonto ole ihmiselle vain “varasto”, talouden loputon resurssi ja luonnonvarat hyödynnettävää raaka-ainetta. Ihmiskeskeisen ajattelun ja toiminnan sijaan tulisi vahvistaa ajattelua ja toimintaa, jossa ihminen on vain yksi (pieni) osa luontoa ja sellaisena jälkemme luontoon tulisi näkyäkin. On tärkeää ymmärtää, että luonto on yhteinen kotimme, jossa monilla lajeilla on omat tarpeensa ja oikeutensa olemassaoloon. Tämän monimuotoisen elämän turvaamiseen ihminen kehittyneenä eliönä pystyy, ihminen pystyy ratkaisemaan aiheuttamiaan ongelmia luonnolle ja se on tärkeää sisäistää myös ihmisen itsensä elinmahdollisuuksien ja hyvinvoinnin kannalta.
Ekososiaalisen sivistyksen päämääränä on turvata mahdollisuudet hyvään elämään maapallolla sekä nykyisille ihmisille että tuleville sukupolville ja myös koko muulle eliökunnalle ja maapallon eri järjestelmien toimivuuteen. Luonto on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin perusta – kaikki ihmisten toiminnat ovat riippuvaisia luonnosta. Tätä ymmärrystä ja ekososiaalisen sivistyksen päämäärän vahvistamista tarvitaan kestävyysmurroksessa.
Alla olevassa kaaviossa on kuvattu ekososiaalista sivistyskäsitystä Erkka Laitisen Salonen & Bardy (2015) kaaviota mukaillen sivustolla Ekososiaalinen sivistys kestävän tulevaisuuden rakentajana – Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi, Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö – OKKA-säätiö sr.
Luontosuhde – tunneyhteys ja ymmärrys luontoon
Luontosuhde tarkoittaa ihmisen tapaa kokea, arvostaa ja ymmärtää luontoa. Se muodostuu:
–> omista kokemuksista (toiminta luonnossa ja luonnon kanssa vuorovaikutuksessa),
–> tiedosta ja kulttuurista (mikä on luonnon tila ja miten luonnon kanssa on eletty),
–> taiteesta ja tarinoista (miten luontoa on kuvattu) ja
–> kohtaamisista muiden lajien kanssa (luonnon havainnointi ja tuntemus).
Tutkimusten mukaan vahva luontosuhde lisää halua suojella luontoa ja ylläpitää luonnon hyvinvointia. Kun ollaan luonnossa ja tutkitaan metsiä, vesistöjä, suota, koulun pihaa tai omaa lähiympäristöä huomataan, miten monimuotoista ja rikasta elämä on. Näin luontosuhde vahvistuu.
Luonnonlukutaito – kyky lukea luonnon merkkejä
Luonnonlukutaito tarkoittaa taitoa huomata ja ymmärtää luonnossa tapahtuvia asioita. Se sisältää esimerkiksi:
–> luonnon äänien, jälkien ja merkkien tulkitsemista -> luonnonmerkkien havaitsemista.
–> lajien tunnistamista ja lajin ominaisuuksien oppimista sekä ymmärrystä siitä, miten eliöt ja ekosysteemit toimivat -> monimuotoisuuden ymmärtämistä,
–> käsitystä siitä, miten ympäristö vaikuttaa eliöihin ja miten eliöt vaikuttavat ympäristöön eli kykyä huomata muutoksia luonnossa ->lajienvälisiä kohtaamisia,
–> luonnossa oleminen tukee terveyttä ja hyvinvointia -> terveyden edistämistä.
Esimerkiksi saamelaisessa kulttuurissa luonnonlukutaito on tärkeä osa kulttuuriperintöä ja sidoksissa tietoihin ja taitoihin sekä elävään luontosuhteeseen. Luonnonlukutaito on kykyä lukea ja ymmärtää ympäristön merkkejä, kuten sääolosuhteita, porojen käyttäytymistä ja lumen laadun vaihteluita, jotka ovat välttämättömiä saamelaisten perinteisten elinkeinojen, kuten poronhoidon, harjoittamiselle.
Kun ymmärtää miten luonto toimii, sitä osaa suojella viisaammin ja luonnon kanssa osaa elää yhteiseloa. Voit huomata aiemmin muutoksia, kuten elinympäristön muuttuminen tai lajien väheneminen, mikä johtaa toimintaan muutoksen hidastamiseksi tai ehkäisemiseksi. Luonnonlukutaito kasvattaa myös ymmärrystä monimuotoisuudesta eli siitä miksi eri lajien ja elinympäristöjen hyvinvointi on tärkeää.
TOIMINTAVINKKI. Luonnonlukutaitoa voit harjoitella esim. tarkkailemalla lähiympäristöäsi (esim. lähimetsä tai vesistö) esim. 3 kk ajan vaikkapa syyskuusta joulukuulle. Kirja ylös, kuvaa ja tulkitse muutoksia. Tee havaintoja ja mieti lähiluontokohteen ja sen muutoksien syitä, seurauksia ja merkitystä itsellesi ja muille, myös toisenlajisille eliöille.
Kestävyysmurros voidaan toteuttaa vain luonnon ja ympäristön ehdoilla
”Jos meillä rupeavat ravinto- ja viljelykasvit sekä ekosysteemipalvelut romahtamaan, niin me ollaan pulassa. Sellainen maailma on hyvin toisenlainen maailma, surullinen maailma.”
Riku Lumiaro, erikoisasiantuntija, SYKE
