Arjen kestävyystaidot
Omat kestävyystaidot alkavat omista toimintatavoista arjessa ja siitä, minkälaisia päätöksiä tekee päivän aikana.
Energian kulutuksen huomiointi
Energian kulutuksen huomiointi on yksi arjen kestävyystaidoista. On tärkeää oppia tunnistamaan, kuinka paljon käyttää energiaa ja voisiko sitä alentaa jotenkin. Energian kulutus päivän aikana jakautuu usein moneen eri kulutusmuotoon. Kulutusmuotoina voi olla esimerkiksi valojen pitäminen päällä, ruuanlaitto, tietokoneen tai puhelimen lataus. Erityisen ison osan energiankulutuksesta vie nykypäivänä tekoälyn käyttämä energia.
Näiden minimoinnin lisäksi voi tarkastella sitä, mistä energia tulee näihin. Onko energia uusiutuvaa vai uusiutumatonta. Lue lisää energiasta energia-sivulta!
Kulutuskäyttäytyminen
Tarvitsetko jokaista vaatetta tai tavaraa, jonka ostat? Ylikulutus on kestämätöntä kuluttamista, jossa ostamme yli maapallon rajojen tavaroita ja vaatteita yli tarpeiden. On suotavaa tarkastella omaa kulutustaan, ostaako oikeasti vain tarpeeseen, ostaako aina vain uutta vai hyödyntääkö esimerkiksi kirpputoreja tai pyrkiikö ensin korjaamaan rikkimennyttä omaisuutta ennen kuin ostaa suoraan uuden.
Kierrätys
Sillä on myös merkitystä, mitä teet käyttämättömille tavaroille ja vaatteille sekä se, mihin laitat arjessa syntyvät roskat. Kestävyystaitoihin sisältyy taito osallistua kiertotalouteen, joka tavoittelee ympäristöhyötyjä, taloudellisia hyötyjä ja sosiaalisia hyötyä. Lue lisää kiertotaloudesta kiertotalous-osiosta! Kierrättäminen helppo tapa pitää materiaalit kiertotalouden käytettävissä jätteen vähentämiseksi.
Luonnon kunnioittaminen ja tunteminen
Ilman luontoa ei ole meitä, sillä olemme osa luontoa. On siis opittava kunnioittamaan luontoa ja tuntemaan sitä. Kun kunnioitat luontoa, et roskaa, et vahingoita kasveja tai eläimiä ja pidät huolta kaikkien elinympäristöstä.
Luonnon tunteminen on tärkeää, sillä harvoin pidämme huolta sellaisesta, mitä emme tunne. On siis hyvä oppia tunnistamaan erilaisia ilmiöitä omassa elinympäristössämme, jotta osaamme pitää siitä paremmin huolta ja näin taata myös oman lajin pitkä tulevaisuus.
Ruokavalio
Kasvisruokapainotteisella ruokavaliolla on pienemmät ilmastopäästöt kuin lihapainotteisella ruokavaliolla. On siis väliä myös ympäristön kannalta, kuinka paljon syöt lihaa. Ruokavalio on hyvin pitkälti valinta (poissulkien allergiat), jonka muuttamiseen voi mennä aikaa, mutta kaikki alkaa rutiineista.
Liikkuminen
Liikkumisella on suuri vaikutus sekä ympäristöön että omaan arkiaktiivisuuteen. Päästöttömän liikkumisvaihtoehdon valitseminen vähentää ilmastopäästöjä merkittävästi sekä kasvattaa omaa arkiaktiivisuutta, kun lyhyemmät matkat tehdään kävellen tai pyöräillen ja muuten käytetään esimerkiksi julkista liikennettä mahdollisuuksien mukaan.
Kuten näet esimerkeistä, moni arjen asia on oikeasti osa kestävyysmurrosta ja näiden asioiden äärelle pysähtyminen kasvattaa omia kestävyystaitoja ja edesauttaa pohtimaan omia tottumuksia arjessa. Toimitko kestävästi?
Systeeminen ajattelu
Systeeminen ajattelu tarkoittaa kykyä nähdä ja oppia laajoja kokonaisuuksia sekä ymmärtää omien tekojen, yhteiskunnan rakenteiden ja ympäristön välisiä riippuvuussuhteita. Systeemisen ajattelutaidon avulla voidaan pohtia systeemien käyttäytymistä tietyissä tilanteissa ja muuttaa tämän avulla toimintaa niin, että voidaan saavuttaa haluttu lopputulos. Sen avulla voidaan siis saada selville tietyn toiminnan seuraus toiseen systeemin toimintaan.
Systeemisen ajattelun taitoa voidaan tarkastella konkreettisesti ja lyhyesti esimerkiksi kiertotalouden näkökulmasta: Kun vaatteita käytetään mahdollisimman pitkään korjaten ja uudelleenkäyttäen, sen elinkaari kasvaa. Tämä vaikuttaa muun muassa materiaalitarpeen vähentymiseen ja jätteiden synnyn vähentymiseen. Samaan aikaan, jos helpotetaan kiertotalouden toteutumista esimerkiksi erilaisilla nettikirpputorisovelluksilla, tehdään kierrätys kuluttajalle mahdollisimman helpoksi eikä vaate päädy jätteeksi suoraan lisäten jätettä vaan vaate saa uuden elämän toisen vaatekaapista. Toisaalta taas voidaan tarkastella taloudellista ohjausta, jossa esimerkiksi korjauspalveluiden verotuksen säätämisellä voidaan ohjata yksilön käyttäytymistä kyseisen vaatteen kohdalla, heittääkö hän sen pois vai onko helppoa korjata, jos se on hajonnut, tai myydä eteenpäin. Yksilön tulisi myös pohtia omalla kohdalla, millaisia vaatteita ostaa, ostaako halvalla helposti rikki menevää vai ostaako laadukkaampaa tai jo valmiiksi käytettynä, ja millainen merkitys tällä valinnalla on itselle ja ympäristölle. Onko kaikilla taloudellisesti mahdollisuus ostaa laadukasta?
Esimerkistä voidaan havaita, että systeeminen ajattelun avulla voidaan tarkastella hyvin monipuolisesti asioita, jotka vaikuttavat yksilön valintaan ja tapaan ajatella asioita, ja miten yksilön valinta voi vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin. Kestävyysmurros vaatii molempien osapuolten kestävämpää ajattelutapaa, miten tehdä kestävämpiä valintoja ja mahdollistaa se kaikille.
Systeemisen ajattelun opettelu voi olla haastavaa, mutta se on täysin mahdollista. Systeemistä ajattelua voi harjoitella esimerkiksi pysähtymällä joiden valintojen tai asioiden ääreen: Mitkä asiat vaikuttavat omaan päätökseeni? Miten ja miksi valintani vaikuttaa ympäristöön tai johonkin muuhun?
Takaisinkytkentä, tai toisin sanoen, palautekytkentä on kestävyysmurroksessa tärkeää ymmärtää. Kun ilmastossa tapahtuu jokin muutos, se voi käynnistää eräänlaisen tapahtumaketjun, joka voi voimistaa tai hillitä alkuperäistä muutosta. Kestävyysmurroksen ymmärtämisessä ja toteuttamisessa on tärkeää ymmärtää myös niitä tekijöitä, jotka voivat hidastaa tai kiihdyttää ilmastonmuutosta entisestään.
Palautekytkentöjen viive
Palautekytkennät voivat näkyä nopeasti tai vuosien tai vuosikymmenten viiveellä. Usein ilmastoon liittyvissä palautekytkennöissä on jonkinlainen viive, joka hankaloittaa toimintaa, sillä vaikutukset voivat näkyä vasta vuosien tai vuosikymmenten kuluttua.
Jos muutos vahvistaa itseään → positiivinen palautekytkentä
Jos muutos heikentää itseään → negatiivinen palautekytkentä
Esimerkiksi ilmaston lämmetessä myös ikirouta sulaa. Ikiroudan sulaminen aiheuttaa mm. hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä, jotka taas edesauttavat ilmaston lämpenemistä. Tämä on positiivista palautekytkentää, sillä se vahvistaa itseään.
Kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa, kasvit yhteyttävät tehokkaammin. Tämä on puolestaan negatiivista palautekytkentää, sillä se heikentää muutosta hidastamalla hiilidioksidipitoisuuden kasvua yhteyttämisen avulla.
Tähän haitari osion otsikko
far from the countries Vokalia. Far far away, behind the word mountains, far from the countries Vokalia and Consonantia, there live the blind texts. Separated they live in Bookmarksgrove right at the coast. Far far away, behind the word mountains, far from the countries Vokalia.
Tähän haitari osion otsikko
far from the countries Vokalia. Far far away, behind the word mountains, far from the countries Vokalia and Consonantia, there live the blind texts. Separated they live in Bookmarksgrove right at the coast. Far far away, behind the word mountains, far from the countries Vokalia.
Tähän haitari osion otsikko
far from the countries Vokalia. Far far away, behind the word mountains, far from the countries Vokalia and Consonantia, there live the blind texts. Separated they live in Bookmarksgrove right at the coast. Far far away, behind the word mountains, far from the countries Vokalia.
Ihmisen resilienssi muuttuvassa ilmastossa ja kestävyysmurroksen aikana
Mieli ry määrittelee resilienssin psyykkiseksi selviytymiskyvyksi, mielen joustavuudeksi ja kyvyksi orientoitua uudelleen. Myös muiden ihmisten tuki on tärkeää resilienssin ylläpidossa. Kestävyymurroksessa maailman muuttuessa on erityisen tärkeää pystyä orientoitua uudelleen uusiin tapoihin, kestävämpiin valintoihin. Uusien tapojen luominen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kestävyysmurros ja ilmastonmuutos vaativat myös kykyä sietää epävarmuutta.
Tulevaisuuskuvittelu ja toivo
Tulevaisuuskuvittelun taito tarkoittaa taitoa kuvitella tulevaisuutta ja sietää muutoksen tuomaa epävarmuutta. Tulevaisuuskuvittelun taitoa tarvitaan, jotta voidaan arvioida ja tarkastella erilaisia kehityssuuntia sekä kansallisella tasolla Suomessa että globaalisti koko maailmassa.
Miksi ihmeessä meidän tulisi osata ajatella myös tulevaa?
Omalla toiminnallamme on merkitystä –> Kestämättömiä kehityssuuntia voidaan muuttaa tekemällä itse muutoksia toimintaamme
Toivoa on tärkeää pitää yllä, sillä se on edellytys toiminnalle, jota vaaditaan ilmastonmuutoksen hidastamisessa ja sopeutumisessa.
