Kestävä kehitys tarkoittaa sitä, että toimimalla kestävästi luonnon, ihmisten ja talouden osalta, pyrimme turvaamaan nykyisten ja myös tulevien sukupolvien mahdollisuudet hyvään elämään. Käytännössä koetamme korjata nykyisiä systeemeitä esimerkiksi ratkaisemalla ja ehkäisemällä Maapallon ympäristöongelmia YK:n kestävän kehityksen AGENDA 2030 mukaisesti. Voimme esimerkiksi kierrättää, säästää energiaa ja luonnonvaroja tai suojelella luontoa. Nyt ja tulevaisuudessakin tosi tärkeää toimia edellä kuvatuilla tavoilla, mutta yksin ne eivät riitä maapallon tapahtuvien nopeiden muutosten (esim. ilmastonmuutoksen) keskellä.

Siksi tarvitaan isompaa kestävyysmurrosta. Kestävyysmurros tarkoittaa yhteiskunnan laajaa ja nopeaa muuttamista niin, että eletään kestävien elämäntapojen mukaan luontoa kunnioittaen ja huomioiden. Muutoksessa kaikki keskeiset ihmisten käyttämät järjestelmät – kuten energia, kuluttaminen, ruoka, asuminen, liikkuminen ja talous – toteutetaan niin, että ne voivat toimia luonnon ehdoilla, ympäristön kantokyvyn sallimien mahdollisuuksien rajoissa ja kaikkien eliöiden hyvinvointia turvaten. On myös tärkeää, että muutos on myös reilu ja oikeudenmukainen kaikille.

Kestävyysmurros ei ole vain tekninen ja poliittinen muutos, vaan myös ajattelun, arvojen, maailmankuvien ja toimintatapojen nopea ja kokonaisvaltainen muutos, jossa meidän pitää tarkastella monta asiaa yhtä aikaa, esimerkiksi:
–> miten tuotamme ja käytämme energiaa?
–> miten liikumme?
–> miten kasvatamme ja syömme ruokaa?
–> miten ja minne kaupunkeja, rakennuksia ja liikenneväyliä rakennetaan?
–> miten kulutus ja talouselämä tapahtuu luonnon ehdoilla?
–> miten ajattelemme hyvinvoinnista, onnesta ja tyytyväisyydestä elämään?

Toisin sanoen kestävyysmurros ei ole vain yksittäisten ongelmien korjaamista, vaan koko elämäntapamme päivittämistä sellaiseksi, että maapallo jaksaa ylläpitää elämän kannalta tärkeitä systeemeitä eli toimintajärjestelmiä (esim. ilmasto, vesi ja maa, ekosysteemit) myös tulevaisuudessa.

Maailma kohtaa samanaikaisesti useita kriisejä, jotka vaikuttavat hyvinvointiin ja selviytymiseen niin eri eliöiden kuin koko Maapallon luonnonjärjestelmien tasoilla. Näitä kriisejä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, luontokato, luonnonvarojen ylikulutus ja ehtyminen sekä ihmisten välinen sosiaalinen eriarvoisuus ja epätasa-arvo.

Nämä ovat viheliäisiä ongelmia, koska ne ovat monimutkaisia, muuttuvia, toisiinsa kietoutuneita ja niitä voidaan pitää myös osin ratkeamattomina, koska ongelmat muuttavat koko ajan muotoaan, sopivia ratkaisukeinoja niihin ei vielä ole tai ratkaisukeinoissa on puutteita.

Yksittäisten ratkaisujen ja nykyisen systeemin korjaamisen sijaan on tärkeää kuvitella ja tavoitella uudenlaista maailmaa, jossa viheliäisille ongelmille ei anneta mahdollisuuksia. Ihmisen toiminnasta on tullut yksi merkittävimmistä maapallon tilaan vaikuttavista muutosvoimista. Ihmisillä on myös kykyä ratkoa aiheuttamiaan ongelmia ja etsiä niihin parempia ratkaisuja!

Jos nykyinen systeemi ei toimi, on luotava uusi ja toimivampi. Tarvitaan systeemien muutos eli kestävyysmurros. Tämä edellyttää irtikytkennän eli poisoppimisen prosessia, jonka yhteydessä on jätettävä pois toimimattomia menetelmiä ja samalla on opeteltava entistä kestävämpiä ja myös uusia elämisen muotoja ja tapoja.

Lapset ja nuoret ovat tässä luovuutta vaativassa muutosprosessissa hyviä, luonnostaan taitavia, kekseliäitä ja rohkeita. Tämän uuden ajattelu- ja toimintatavan oppiminen on myös elinehto riittävän hyvän tulevaisuuden tavoitteluun ja Maapallon systeemien eli luonnonjärjestelmien rajojen kunnioittamiselle. Aikuisille tarvittavan muutoksen oppiminen on vaikeampaa, mutta täysin mahdollista – ja myös välttämätöntä ja kiireellistä. Yhdessä voimme saada riittävän isoja muutoksia aikaan.

Kestävyysmurros tarvitaan ennen kaikkea RIITTÄVÄN hyvän elämän mahdollistamiseksi Maapallolla.

Suomen kestävyyspaneelin mukaan kestävyysmurros tapahtuu erityisesti kuudella elämän osa-alueella:
–> Hyvinvointi ja toimintamahdollisuudet – jokaisella tulee olla mahdollisuus kestävään elämään ja riittävään hyvinvointiin.
–> Kestävä ja oikeudenmukainen talous – talous tukee ekologista ja sosiaalista kestävyyttä ja sen kehittyminen tapahtuu luonnon ehdoilla eikä jatkuvan vaurastumisen, elitason ja varallisuuden kasvattamisen tavoittelun ehdoilla.
–> Ruoka ja ravinto – kasvipainotteisen ruokavalion ja lähiruoan lisääminen ja ruokahävikin vähentäminen.
–> Energia – uusiutuvat energialähteet, energiatehokkuus ja vihreä siirtymä, joka tapahtuu oikeudenmukaisesti.
–> Kaupungit ja kaupunkiseudut – luonnonmukainen lähiympäristö, kestävä liikkuminen, asumisen hyvinvointi ja ekotehokkuus ovat tärkeitä tulevaisuuden hyvinvoinnin rakennuspalikoita.
–> Luonnon järjestelmät – maapallon systeemien eli eri järjestelmien (esim. ilmasto, vesi, maa, ekosysteemit jne) toimintamahdollisuuksien turvaaminen sekä erityisesti luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on maapallon kaiken elintoiminnon perusta ja sen tulee olla myös oman elämämme ylläpitämisen lähtökohta.

Muutos voi vaatia sinulta uuden oppimista sekä vanhoista, luonnolle haitallisista tavoista ja maailmankuvista luopumista.

Muutos kestävämpään elämään tuo kuitenkin paljon uutta: uusia keksintöjä, teknologiaa, mahdollisuuksia, parempaa elämänlaatua ja parempia elinolosuhteita. Näiden uusien tapojen ja maailmankuvien tulee huomioida nykyistä paremmin elämäämme ylläpitävät luonnon systeemit eli Maapallon luonnonjärjestelmät kuten ilmaston, veden, maan ja eri aineiden kiertokulun sekä ekosysteemien toimivuuden.

On tärkeää oppia ymmärtämään maapallon luonnonjärjestelmien periaatteita ja toimintaa, niiden merkitystä sekä havaita, miten ne vaikuttavat meihin ihmisiin tai muihin eliöihin ja me ihmiset vaikutamme niihin.

On myös tärkeää kehittää ajattelun, ymmärtämisen ja toimimisen taitoja, koska näiden perustaitojen ollessa kunnossa, voi olla luova ja keksiä ratkaisuja arjen ja tulevaisuuden haasteisiin monien muutoksienkin keskellä.

Talouselämä on ehkä suurin kestävyysmurroksen este. Jatkuvaa talouskasvua ja elintason nousua tavoitteleva ”toivetalousajattelu” on muutettava hyvinvointia planeetan rajoissa rakentavaksi ”kohtuutaloudeksi”, jossa on oltava valmis luopumaan turhasta luonnonvaroja tuhlaavasta ylikuluttamisesta.

Kestävyysmurros edellyttää kestäviä toimia kaikilta ja elinympäristömme sekä toistemme parempaa huomioimista.

Kannustamme sinua oppimaan kestävän ja riittävän hyvän elämän kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja, suunnittelemaan toivottavaa tulevaisuutta, unelmoimaan isosti ja tarttumaan rohkeasti haasteisiin.

Suomen luontopaneelin ja IPBES:n raportin (Kestävyysmurros edellyttää johdonmukaista ja läpileikkaavaa politiikkaa, 2024) mukaan kestävyysmurroksen toteutuminen edellyttää neljän keskeisen periaatteen noudattamista:

Raportissa kuvatut kestävyysmurroksen periaatteet ja toimenpidesuositukset on tiivistetty alla olevaan tiedostoon.