Kiertotalous kestävyysmurroksessa

Sen sijaan, että ostamme uutta ja heitämme vanhan pois, kiertotalous pyrkii siihen, että tavarat kestävät kauan, niitä voidaan korjata, lainata, vuokrata tai jakaa. Tämän lisäksi materiaalien valmistukseen käytetyt raaka-aineet kierrätetään ja käytetään uudelleen tehokkaasti ja järkevästi.

Kiertotalous perustuu kolmeen perusperiaatteeseen:

1. Vähemmän hukkaa – Pyritään siihen, että mitään ei heitetä turhaan pois. Jätteestä voi tulla uusi raaka-aine.

2. Enemmän käyttöä – Tavaroita käytetään mahdollisimman pitkään: korjataan, huolletaan ja kierrätetään.

3. Fiksumpia valintoja – Esimerkiksi lainaaminen tai vuokraaminen voi olla parempi vaihtoehto kuin ostaminen. Myös materiaalivalinnoilla voidaan vähentää ympäristöhaittoja.

Kiertotalouden taustalla on ajatus siitä, että maapallon luonnonvarat eivät ole loputtomia. Pitkään vallalla ollut “osta–käytä–heitä pois” -malli (lineaarinen viivatalousmalli) kuluttaa valtavasti luonnonvaroja ja aiheuttaa paljon hyödyntämätöntä jätettä ja päästöjä.  

Kierrätykseen perustuva talousmalli on toimivampi, mutta aiheuttaa myös paljon hyödyntämätöntä jätettä.

Kiertotalousmalli pyrkii jätteettömyyteen ja luonnonvarojen kohtuukäyttöön. Tavoitteena on, että materiaalit kiertävät käyttäjiään hyödyntäen pidempään ja tehokkaammin.  

KUVA (Kaavion lähteenä eri talousmallit luonnonvarojen ja tuotteiden käytön kannalta ja kiertotalouden toimintamalli oppaasta Oulun kaupungin opas koulujen kiertotalouteen, s. 7.)

Kiertotalous on toimintamalli, jossa tavaroita ei tuoteta jatkuvasti lisää. Kulutus perustuu uusien tavaroiden omistamisen sijaan esimerkiksi tavaroiden käyttöiän pidentämiseen, käytön monipuolistamiseen ja uusien tavaroiden hankkimisen sijaan tavaroihin liittyvien palveluiden käyttämiseen, kuten lainaamiseen, vuokraamiseen ja jakamiseen. Omistamisesta luopuminen vähentää tuotteiden valmistamisen tarvetta, mikä vähentää luonnonvarojen ylikulutusta ja ehkäisee myös monien ympäristöongelmien aiheutumista esim. ilmastonmuutos, ympäristön pilaantuminen ja luontokato.

Kaavion lähde: Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu, Mitä kiertotalous on ja miksi sillä on merkitystä? | Aiheet | Euroopan parlamentti

Kiertotalous auttaa kestävyysmurroksen edistämisessä, koska se
–> vähentää tarvetta uusille raaka-aineille ja luonnonvarojen ylikulutukselle, mikä pienentää luontoon kohdistuvaa kuormitusta. Tämä on tärkeää, koska luonnonvarojen käyttö on kolminkertaistunut 50 vuodessa ja erityisesti uusiutumattomien luonnonvarojen (fossiiliset tuotteet, metallit, mineraalit), kulutuksen arvellaan kasvavan vielä jopa 60% vuodesta 2020 vuoteen 2060 mennessä.
–> pienentää ilmastopäästöjä, kun tuotteita ei tarvitse valmistaa jatkuvasti lisää. Ympäristöongelmien ehkäisemiseksi kiertotaloudessa pyritään estämään haitallisten aineiden päätyminen ympäristöön, kierrättämään materiaaleja ja tuotteita sekä uudistamaan ja ennallistamaan luontoa riittävästi.
–> luo uusia tapoja tuottaa, kuluttaa ja elää, jotka sopivat maapallon kantokyvyn ja planetaristen rajojen mukaiseen elämään.

Kiertotalouden avulla pyritään minimoimaan hävikki kaikissa tuotteiden elinkaaren vaiheissa: ennaltaehkäisemällä, välttämällä ja vähentämällä sen jätettä, tuotteiden huoltamisella, korjaamisella ja uusiokäyttämisellä sekä pitämällä materiaalit ja raaka-aineet kierrossa eri yhteyksissä mahdollisimman pitkään.

Keskeinen kysymys kiertotaloudessa kestävyysmurroksen kannalta on:

Miten voimme käyttää vähemmän luonnonvaroja ilman, että luovumme meille tarpeellisista asioista?

Kiertotaloudella tavoitellaan:

Ympäristöhyötyjä:
–> luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen
–> vähemmän jätettä
–> pienemmät päästöt
–> luonnon monimuotoisuuden säilyminen

Taloudellisia hyötyjä:
–> uusia työpaikkoja ja yrityksiä
–> kustannussäästöjä, kun materiaaleja käytetään tehokkaammin
–> uusia innovaatioita (esim. kierrätysmateriaalit, jakamispalvelut)

Sosiaalisia hyötyjä:
–> edullisempia ja kestävämpiä palveluja
–> yhteisöllisyyttä (jakaminen, korjauspajat, kouluprojektit)
–> oikeudenmukaisempi ja kestävämpi tulevaisuus