Energian merkitys kestävyysmurroksessa

Energia saa ihmisten elämän ja yhteiskuntamme toimimaan. Ilman energiaa valot eivät palaisi, puhelimet eivät toimisi, ruoka ei kypsyisi eikä ihminen voisi liikkua. Energiaa on kaikkialla – liikkeessä, lämmössä, valossa ja sähkössä. Energiaa ei voi hävittää, mutta se voi muuttaa muotoaan. Esimerkiksi sähkö muuttuu lampussa valoksi, puhelimessa ääneksi ja myös eliöiden solutasolla ravintoon sitoutuneesta energiasta esimerkiksi liikkeeksi.

Tärkeimmät asiat energiasta

Mitä energia on?

Energiaa on monenlaista – on liike-energiaa, potentiaalienergiaa, säteilyenergiaa, kemiallista, sähkö- ja lämpöenergiaa. Energiaa ei voida hävittää, vaan se muuttaa muotoaan. Energia on monessa käytettävässä muodossaan oikeastaan varastoitunutta aurinkoenergiaa, jonka esimerkiksi muinaiset kasvit ovat muuttaneet yhteyttämällä eli fotosynteesillä kemialliseksi energiaksi. Aurinko ylläpitää myös monien maapallon systeemien kiertokulkuja, joihin moni energiamuoto (esim. tuuli, aurinko, vesi) perustuu.

Energiaa on kestävyysmurroksen edistämisessä hyvä miettiä paitsi kulutettavana asiana, joka mahdollistaa meidän elämisen, myös mahdollisuutena ja raaka-aineena (luonnonvarana) sekä kiertotalouden välineenä. Kiertotalouden periatteiden mukaan ei tuhlata energiaa tai raaka-aineita vaan käytetään niitä uudelleen ja uusilla tavoilla, jolloin jätettä, päästöjä tai hukkakäyttöä ei juurikaan synny.

Tarkemmin energiatarkastelussa yleensä keskitytään potentiaali-, sähkö- ja lämpöenergiaan, energiantuotantoon, energian käyttötarkoituksiin, mekaanisen energian muuttamiseen (esim. autojen polttomoottorit, voimalat) ja sähköenergian muunnoksiin sekä sähköenergian käyttötarkoituksiin esim. liikkeen, valon ja lämmön yhteydessä. Näiden ymmärtäminen mahdollistaa monien uusien teknologioiden, laitteiden ja keksintöjen kehittelemisen.

Mistä energiaa saadaan?

Energiaa tuotetaan uusiutuvilla ja uusiutumattomilla luonnonvaroilla. Ympäristön kannalta suositeltavaa energiaa, eli uusiutuvaa energiaa, saadaan luonnon omista voimista:

tuuli (tuulivoimalat)

aurinko (aurinkopaneelit)

vesi (vesivoimalat)

biomassa, kuten puu ja biojäte (bioenergia)

vihreä vety, jota voidaan valmistaa tuuli- ja aurinkosähkön avulla

Uusiutuvien energiamuotojen etu on, että ne tuottavat vain vähän tai ei lainkaan päästöjä, eivätkä ne lopu kesken, jos niitä käytetään kohtuudella ja turvataan niiden uusiutuminen. Uusiutuvat energialähteet liittyvät moniin maapallon systeemeihin eli toimintajärjestelmiin (esim. ilma, vesi ja ekosysteemit), joten näiden systeemien ymmärtäminen on tärkeää ja tarpeellista, kun mietitään eri alueilla ja yhteyksissä toimivia energiaratkaisuja.

Uusiutumattomia energialähteitä ovat:

hiilivoima

öljy

maakaasu

ydinvoima

turve

uusiutumattomasta jätteestä saatava energia (esim. muovit)

Näitä uusiutumattomia energialähteitä yhdistää käytettävän raaka-aineen hidas uusiutuminen tai uusiutumattomuus ihmissukupolvien mittakaavassa. Öljy-, hiili- ja maakaasuenergian tuotannosta tulee myös fossiilisia päästöjä, jotka voimistavat ja nopeuttavat ilmastonmuutosta. Ydinvoiman tai jätteen käyttö energiantuotannossa voi aiheuttaa energian käyttöön tai jätteiden käsittelyyn liittyviä ympäristöriskejä.

Miten energiankulutusta voidaan vähentää?

Energiaa kannattaa käyttää fiksusti, koska energian säästö vähentää ilmastopäästöjä ja kuluttaa myös vähemmän luonnonvaroja. Energiankäytön säästö vaikuttaa myös hintaan, jolla energiaa ostetaan. Jos energiaa on saatavilla kovan kulutuksen vuoksi vähemmän, on myös hinta korkeampi ja päinvastoin.

Energiansäästö onnistuu arjessa monella tavalla:

Sammuta valot ja laitteet, kun niitä ei tarvita, ja hyödynnä luonnonvaloa.

Säästä vettä välttämällä turhaa ja liian kuumaa vedenkäyttöä suihkussa, wc:ssä ja vesihanoilla.

Säädä sopiva lämpötila niin sisätiloihin, ulkovarastoihin, vesihanoihin, suihkuun ja pyykinpesuun, jääkaappiin kuin pakastimeenkin.

Ole energiatehokas sähkönkäyttäjä, älä pidä laitteita päällä, latauksessa tai valmiustilassa turhaan, älä lämmitä sähkösaunaa turhan pitkään.

Seuraa pörssisähköä ja käytä sähköä enemmän silloin, kun sen pörssihinta on edullisempaa, vaikket käyttäisikään pörssisähköä. Se ohjaa sähkönkulutustasi aikaan, jolloin sähköä on tarjolla riittävästi ja vähentää myös valtakunnallisia kulutuspiikkejä.

Mikä on energiamurros ja mitä on vihreä siirtymä?

Energiamurros tarkoittaa suurta energia-alan muutosta, jossa siirrytään fossiilisesta energiasta kohti uusiutuvaa ja vähäpäästöistä energiaa. Energiamurrokseen kuuluu:

Uusiutuvan energian lisäämistä päätösten, teknisten ratkaisujen ja elämäntapamuutosten avulla

Yhteiskunnan sähköistymisen edistämistä (esim. sähköautot ja lämpöpumput, energiatehokkuuden edistämistä ja älykkään energian varastointia ja käyttöä)

Energiankäytön ohjaamista eri menetelmillä esim. lait, säätely, verot, maksut ja tuet, joiden avulla kestävästä ja ympäristöystävällisestä energiasta tehdään tarpeellinen, tavoiteltava ja toimiva.

Energiamurrosta voidaan edistää vähentämällä fossiilisten polttoaineiden (öljy, kaasu, kivihiili) käyttöä niin energiantuotannossa, tavaroiden ja tuotteiden valmistuksessa ja kuljettamisessa kuin myös energian käyttämisessä. Onneksi suomalainen sähköntuotanto aiheuttaa nykyään hyvin vähän hiilidioksidipäästöjä ja hiilidioksidineutraalin sähkön osuus jo 96 prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Käytämme kuitenkin paljon hiiliperäistä ja kasvihuonekaasuja tuottavaa energia eri yhteyksissä.

Tätä voi yrittää vähentää esimerkiksi elämän eri osa-alueilla:

Liikkuminen

kävele, pyöräile, käytä bussia

sähköpyörät ja sähköautot vähentävät fossiilisia päästöjä


Asuminen

hyvä lämmöneristys

lämpöpumput ja aurinkopaneelit

fiksu lämmitys ja sopiva, tarpeellinen ilmanvaihto


Ruoka

suosi lähiruokaa ja kasvisruokaa

vältä ruokahävikkiä


Kuluttaminen

osta vain tarpeeseen

kierrätä ja korjaa

suosi energiatehokkaita ja fossiilittomia tuotteita ja raaka-aineita

Energiamurros liittyy laajempaan muutokseen ja kokonaisuuteen, jota kutsutaan vihreäksi siirtymäksi. Siinä pyritään kohti kestävää yhteiskuntaa, jossa luonnonvaroja käytetään viisaasti ja jossa kaikki päästöt vähenevät. Vihreä siirtymä perustuu luonnonvarojen ylikulutuksen välttämiseen, vähähiilisten ja ympäristöystävällisten energiamuotojen hyödyntämiseen sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin ja toimintatapoihin.

Tutustu tarkemmin energia-asioihin!

Koska energia vaikuttaa kaikkeen arjessa – lämmitykseen, liikkumiseen, ruokaan, tavaroihin ja laitteisiin – jokainen arjen teko liittyy jollain tavalla myös energiaan. Energiavalinnat ovat siis tärkeä osa kestävyysmurrosta, jossa kaikki opimme toimimaan ympäristön kannalta viisaammin ja kestävämmin.

Mistä energiaa saadaan?

Tutustu eri energiamuotojen toimintaperiaatteisiin.

Miten energiaa tuotetaan ja kulutetaan?

Ota selvää millaista on energian tuotanto Suomessa ja miten se on muuttunut 15 vuodessa. Lapin energian tuottamiseen ja kulutukseen voit perehtyä Lapin ilmasto- ja energiastrategian tietojen avulla.

Millainen on energia-alan tulevaisuus Lapissa?

Lapin ammattikorkeakoulun AAVE -hankkeen tuottama esittely Lapin energiatilanteesta ja tulevaisuudesta.

Millainen on vastuullinen energiajärjestelmä Suomessa?

Tutustu, mitä vastuullisessa energiajärjestelmässä on tärkeää ottaa huomioon.

”Energia on osa jokaisen arkea. Kun opimme käyttämään sitä viisaasti ja kohtuudella, pidämme huolta sekä ympäristöstä että omasta tulevaisuudestamme.”

Ohjeita ja materiaaleja opettajille

Julkaistu14.9.2026 nuppusavolainen

Kestävyyskasvatuksen malleja

Julkaistu14.9.2026 nuppusavolainen
Talouden donitsimalli Kestävän kehityksen kakkumalli Ilmastokasvatuksen polkupyörämalli Ilmastokasvatuksen prosessimalli Palmerin puumalli
Julkaistu12.2.2026 hoyry

Muut materiaalit ja vinkit

Julkaistu12.2.2026 hoyry
Vinkkejä kestävyyskasvatuksen opetusmateriaaleihin ja koulutuksiin Vinkkejä oppilaiden aktivointiin Interaktiivinen kartta maailman ilmansaasteista Interaktiivinen kartta metsäkadon etenemisestä koko maapallolla Lisälukemista Salonen, A. O., & Bardy, M. (2015). Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus, 35(1), 4-15. https://doi.org/10.33336/aik.94118 Aarnio-Linnanvuori, E. (2026). Ympäristökasvatuksen menetelmäkirja. Santalahti. Koirikivi, P., Benjamin, S., & Kuusisto, A. (2023). Ekososiaalisesti kestävän kasvatuksen ihanteet ja haasteet. Tarkastelussa toisen asteen opiskelijoitten […]
Julkaistu12.2.2026 hoyry

Pelit

Julkaistu12.2.2026 hoyry
Pelit Pelastetaan pallo pelaamalla! Tältä sivulta löydät eri toimijoiden toteuttamia kestävyysmurrokseen, kestävään kehitykseen ja kiertotalouteen liittyviä pelejä, niiden lyhyet kuvaukset sekä lainausohjeet ja/tai mahdolliset latausohjeet ja lisämateriaalit peleihin liittyen. Osaa peleistä voi lainata maksutta Lapin yliopistossa sijaitsevasta Tiedekeskus uJunnusta. Osan peleistä voit tulostaa tai tilata pelimateriaalin käyttöösi pelin yhteydessä olevan linkin kautta. Lisätietoja lainattavien pelien […]
Julkaistu12.2.2026 hoyry

Koulutusvideot

Julkaistu12.2.2026 hoyry
Koulutusvideot Kestävyysmurros kouluissa: Kuinka edistää kaikkien toimijuutta kestävyyskasvatuksen keinoin? Koulutusvideo kestävyysmurroksesta ja kestävyyskasvattamisesta opettajille ja kasvattajille. Videon kesto on noin 70 min. Videon on toteuttanut EduGems Oy:n Marinne Juntunen 2026 yhteistyössä Suomen kulttuurirahaston Lapin rahaston rahoittaman KEMU-hankkeen ja Suomen kulttuurirahaston rahoittaman KEMU Boost -hankkeen kanssa. Video koululaisille Video koululaisille kestävyysmurroksesta ja kestävyyskasvattamisesta. Videon kesto on […]
Julkaistu12.2.2026 hoyry

Monialaiset oppimiskokonaisuudet kestävyysmurroksesta

Julkaistu12.2.2026 hoyry
Monialaiset oppimiskokonaisuudet kestävyysmurroksesta KEMU-MOK -kokonaisuudessa koulut pääsevät tutustumaan kestävyysmurrosta edistäviin toimintatapoihin ja peilaamaan niitä niin koulunsa, kotinsa kuin lähialueensa toimintaan kestävyysmurroksen edistämisen kannalta. Kestävyysmurrokseen keskittyvässä monialaisessa oppimiskokonaisuudessa on tärkeää korostaa kestävän elämäntavan tarpeellisuutta ja sitä edistäviä tietoja, taitoja ja toimintaa. Nämä edistävät lasten ja nuorten kestävän tulevaisuuden kuvittelutaitoja, tulevaisuusajattelua, ja auttavat osaltaan saavuttamaan perusopetukselle asetettuja […]
Julkaistu12.2.2026 hoyry

Ohjeita KEMU Boost -projektityöskentelyyn

Julkaistu12.2.2026 hoyry
Projektityöskentelyn alustava aikataulu