Energian merkitys kestävyysmurroksessa
Energia saa ihmisten elämän ja yhteiskuntamme toimimaan. Ilman energiaa valot eivät palaisi, puhelimet eivät toimisi, ruoka ei kypsyisi eikä ihminen voisi liikkua. Energiaa on kaikkialla – liikkeessä, lämmössä, valossa ja sähkössä. Energiaa ei voi hävittää, mutta se voi muuttaa muotoaan. Esimerkiksi sähkö muuttuu lampussa valoksi, puhelimessa ääneksi ja myös eliöiden solutasolla ravintoon sitoutuneesta energiasta vaikkapa liikkeeksi.
Tärkeimmät asiat energiasta
Mitä energia on?
Energiaa on monenlaista – on liike-energiaa, potentiaalienergiaa, säteilyenergiaa, kemiallista, sähkö- ja lämpöenergiaa. Energiaa ei voida hävittää, vaan se muuttaa muotoaan. Energia on monessa käytettävässä muodossaan oikeastaan varastoitunutta aurinkoenergiaa, jonka esimerkiksi muinaiset kasvit ovat muuttaneet yhteyttämällä eli fotosynteesillä kemialliseksi energiaksi. Aurinko ylläpitää myös monien Maapallon systeemien kiertokulkuja, joihin moni energiamuoto (esim. tuuli, aurinko, vesi) perustuu.
Energiaa on kestävyysmurroksen edistämisessä hyvä miettiä paitsi kulutettavana asiana, joka mahdollistaa meidän elämisen, myös mahdollisuutena ja raaka-aineena (luonnonvarana) sekä kiertotalouden välineenä. Kiertotalouden periatteiden mukaan ei tuhlata energiaa tai raaka-aineita, vaan käytetään niitä uudelleen ja uusilla tavoilla, jolloin jätettä, päästöjä tai hukkakäyttöä ei juurikaan synny.
Tarkemmin energiatarkastelussa yleensä keskitytään potentiaali-, sähkö- ja lämpöenergiaan, energiantuotantoon, energian käyttötarkoituksiin, mekaanisen energian muuttamiseen (esim. autojen polttomoottorit, voimalat) ja sähköenergian muunnoksiin sekä sähköenergian käyttötarkoituksiin esim. liikkeen, valon ja lämmön yhteydessä. Näiden ymmärtäminen mahdollistaa monien uusien teknologioiden, laitteiden ja keksintöjen kehittelemisen.
TOIMINTAVINKKI:
Kestävyysmurroksen kannalta on tärkeää ottaa selvää eri energiamuodoista ja energiankulutuksesta. On myös tärkeää miettiä tulevaisuuden kannalta energiavarojen kestoa tai energialähteiden saavutettavuutta sekä energian tuotantoon, käyttöön tai päästöihin liittyvän ympäristöystävällisuuden ja oikeudenmukaisuuden tavoittelua. –> Voit tutustua näihin Taustatietoa energiasta -osiossa.
Mistä energiaa saadaan?
Energiaa tuotetaan luonnonvaroilla – uusiutuvilla ja uusiutumattomilla.
Ympäristön kannalta suositeltavaa energiaa eli uusiutuvaa energiaa saadaan luonnon omista voimista:
Tuuli (tuulivoimalat)
Aurinko (aurinkopaneelit)
Vesi (vesivoimalat)
Biomassa kuten puu ja biojäte (bioenergia)
Vihreä vety, jota voidaan valmistaa tuuli- ja aurinkosähkön avulla
Uusiutuvien energiamuotojen etu on, että ne tuottavat vain vähän tai ei lainkaan päästöjä ja eivätkä ne lopu kesken, jos niitä käytetään järkevästi ja turvataan niiden uusiutuminen. Uusiutuvat energialähteet liittyvät moniin maapallon systeemeihin eli toimintajärjestelmiin (esim. ilma, vesi ja ekosysteemit), joten näiden systeemien ymmärtäminen on tärkeää ja tarpeellista, kun mietitään eri alueilla ja yhteyksissä toimivia energiaratkaisuja. Uusiutumattomia energialähteitä ovat hiili-, öljy-, maakaasu-, ydinvoima-, turve- ja uusiutumattomasta jätteestä (esim. muovit) saatava energia.
Näitä uusiutumattomia energialähteitä yhdistää käytettävän raaka-aineen hidas uusiutuminen tai uusiutumattomuus ihmissukupolvien mittakaavassa. Öljy-, hiili- ja maakaasuenergian tuotannosta tulee myös fossiilisia päästöjä, jotka voimistavat ja nopeuttavat ilmastonmuutosta. Ydinvoiman tai jätteen käyttö energiantuotannossa voi aiheuttaa energian käyttöön tai jätteiden käsittelyyn liittyviä ympäristöriskejä.
TOIMINTAVINKKI:
KEMU-toiminnassa voitte verrata eri energiamuotoja, esimerkiksi tuulivoimalan toimintaperiaatetta, aurinkokennon sähköntuottoa eri olosuhteissa, veden virtauksesta saatavaa energiaa tai vetyauton toimintaperiaatetta. –> Lisätietoa Ohjeita ja materiaaleja opettajille -sivuilta.
Miten energiankulutusta voidaan vähentää?
Energiaa kannattaa käyttää fiksusti, koska energian säästö vähentää ilmastopäästöjä ja kuluttaa myös vähemmän luonnonvaroja. Energiankäytön säästö vaikuttaa myös hintaan, jolla energiaa ostetaan. Jos energiaa on saatavilla kovan kulutuksen vuoksi vähemmän, on myös hinta korkeampi ja päinvastoin.
Energiansäästö onnistuu arjessa monella tavalla:
Sammuta valot ja laitteet, kun niitä ei tarvita ja hyödynnä luonnonvaloa.
Säästä vettä, vältä turhaa ja liian kuumaa vedenkäyttöä suihkussa, wc:ssä ja vesihanoilla.
Säädä sopiva lämpötila niin sisätiloihin, ulkovarastoihin, vesihanoihin, suihkuun ja pyykinpesuun, jääkaappiin kuin pakastimeenkin.
Ole energiatehokas sähkönkäyttäjä, älä pidä laitteita päällä, latauksessa tai valmiustilassa turhaan, älä lämmitä sähkösaunaa turhan pitkään.
Seura pörssisähköä ja käytä sähköä enemmän silloin, kun sen pörssihinta on edullisempaa, vaikket käyttäisikään pörssisähköä. Se ohjaa sähkönkulutustasi aikaan, jolloin sähköä on tarjolla riittävästi ja vähentää myös valtakunnallisia kulutuspiikkejä.
TOIMINTAVINKKI:
Kouluissa ja kotona voi tehdä energiakulutuksen ja veden virtaaman mittauksia: Paljon sähköä kuluu eri laitteiden käyttöön, kuinka paljon energiaa aurinkopaneeli tuottaa eri olosuhteissa, kuinka paljon vettä valuu suihkun aikana ja kuinka paljon energiaa kuluu veden lämmittämiseen, miten lämpö karkaa rakennuksesta tai miten sähköä muutetaan lämmöksi?
Mikä on energiamurros ja mitä on vihreä siirtymä?
Energiamurros tarkoittaa suurta energia-alan muutosta, jossa siirrytään fossiilisesta energiasta kohti uusiutuvaa ja vähäpäästöistä energiaa. Energiamurrokseen kuuluu:
–> Uusiutuvan energian lisäämistä päätösten, teknisten ratkaisujen ja elämäntapamuutosten avulla
–> Yhteiskunnan sähköistymisen edistämistä (esim. sähköautot ja lämpöpumput, energiatehokkuuden edistämistä ja älykkään energian varastointia ja käyttöä)
–> Energiankäytön ohjaamista eri menetelmillä esim. lait, säätely, verot, maksut ja tuet, joiden avulla kestävästä ja ympäristöystävällisestä energiasta tehdään tarpeellinen, tavoiteltava ja toimiva.
Energiamurrosta voidaan edistää vähentämällä fossiilisten polttoaineiden (öljy, kaasu, kivihiili) käyttöä niin energiantuotannossa, tavaroiden ja tuotteiden valmistuksessa ja kuljettamisessa kuin myös energian käyttämisessä. Onneksi suomalainen sähköntuotanto aiheuttaa nykyään hyvin vähän hiilidioksidipäästöjä ja hiilidioksidineutraalin sähkön osuus jo 96 prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Käytämme kuitenkin paljon hiiliperäistä ja kasvihuonekaasuja tuottavaa energia eri yhteyksissä.
Tätä voi yrittää vähentää esimerkiksi elämän eri osa-alueilla:
Liikkuminen
–> Kävele, pyöräile, käytä bussia
–> Sähköpyörät ja sähköautot vähentävät fossiilsia päästöjä
Asuminen
–> Hyvä lämmöneristys
–> Lämpöpumput ja aurinkopaneelit
–> Fiksu lämmitys ja sopiva, tarpeellinen ilmanvaihto
Ruoka
–> Suosi lähiruokaa ja kasvisruokaa
–> Vältä ruokahävikkiä
Kuluttaminen
–> Osta vain tarpeeseen
–> Kierrätä ja korjaa
–> Suosi energiatehokkaita ja fossiilittomia tuotteita ja raaka-aineita
Energiamurros liittyy laajempaan muutokseen ja kokonaisuuteen, jota kutsutaan vihreäksi siirtymäksi. Siinä pyritään kohti kestävää yhteiskuntaa, jossa luonnonvaroja käytetään viisaasti ja jossa kaikki päästöt vähenevät. Vihreä siirtymä perustuu luonnonvarojen ylikulutuksen välttämiseen, vähähiilisten ja ympäristöystävällisten energiamuotojen hyödyntämiseen sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin ja toimintatapoihin.
Toimintavinkki:
Tee oma ekotekolista tai tee Sitran elämäntapatesti, jonka avulla pyrit edistämään energiamurrosta tai vihreää siirtymää. Suunnittelua hiilineutraalimpaan elämäntapaan ja omaan ekotekolistaasi voit tehdä esimerkiksi pelaamalla Ilmastopalapeliä tai muita kestävyysaiheisia pelejä. –> Voit tutustua tarkemmin menetelmiin ja peleihin KEMU-pelit -sivulla.
Tutustu tarkemmin energia-asioihin!
Koska energia vaikuttaa kaikkeen arjessa – lämmitykseen, liikkumiseen, ruokaan, tavaroihin ja laitteisiin – jokainen arjen teko liittyy jollain tavalla myös energiaan. Energiavalinnat ovat siis tärkeä osa kestävyysmurrosta, jossa kaikki opimme toimimaan ympäristön kannalta viisaammin ja kestävämmin.
”Energia on osa jokaisen arkea. Kun opimme käyttämään sitä viisaasti ja kohtuudella, pidämme huolta sekä ympäristöstä että omasta tulevaisuudestamme.”
