Monialaiset oppimiskokonaisuudet kestävyysmurroksesta
KEMU-MOK -kokonaisuudessa koulut pääsevät tutustumaan kestävyysmurrosta edistäviin toimintatapoihin ja peilaamaan niitä niin koulunsa, kotinsa kuin lähialueensa toimintaa kestävyysmurroksen edistämisen kannalta.
Kestävyysmurrokseen keskittyvässä monialaisessa oppimiskokonaisuudessa korostetaan kestävän elämäntavan tarpeellisuutta ja sitä edistäviä tietoja, taitoja ja toimintaa, jotka edistävät lasten ja nuorten kestävän tulevaisuuden kuvittelutaitoja, tulevaisuusajattelua, ja auttaa osaltaan saavuttamaan perusopetukselle asetettuja kestävyyskasvatuksen tavoitteita.
Tällä MOK-KEMU-projektisivulla on ohjeet esim. MOK-viikon tai kokonaisuuden rakentamiseen ja suunnitteluun, kestävyysmurroksen tietojen ja taitojen oppimiskokonaisuuksiin sekä käsiteltäviin KEMU-teemoihin (energia, kiertotalous, luonto ja ympäristö) liittyvien tietojen ja työpajojen hyödyntämisvinkkejä. Projektioppimisen mahdollisuuksia kestävyysmurrosoppimisen yhteydessä voi toteuttaa kohdennettuna KEMU Boost -toiminnan kautta.
Mikä on KEMU-MOK?
Kestävyysmurros on kaikkien yhteinen matka kohti reilumpaa ja kestävämpää tulevaisuutta, jossa toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti pitäen huolta ympäristöstä, luonnosta ja niiden toimivuudesta myös oman elämämme kannalta. Se tarkoittaa muutosta arjessa, ajattelussa ja rakenteissa niin, että elämäntapamme tukee paremmin omaa ja luonnon hyvinvointia, oikeudenmukaisuutta ja tulevien sukupolvien mahdollisuuksia riittävän hyvään elämään. Koulussa voimme kasvattaa oppilaita tekemään viisaita, ekososiaalisia ja tulevaisuusmyönteisiä kekseliäitä valintoja – esimerkiksi energian käyttöön, kiertotalouteen, ympäristö- ja luontomyönteiseen elämään liittyen.
Tiedekasvatusprojekti KEMU:n monialaisista oppimiskokonaisuuksista koulut voivat rakentaa mieleisensä MOK-kokonaisuuden tai yksittäisistä teemoista voi valita eri oppiaineisiin sopivien aihealueiden työpajoja ja esimerkkejä oman opetuksensa tueksi. KEMU-kokonaisuuden työpajoissa yhdistyvät laaja-alaisen osaamisen taidot L1 – L7, ilmiölähtöinen oppiminen, tulevaisuuskasvatus, projektioppiminen sekä kantavana teemana oleva tiedekasvatus.
KEMU-toiminnan tiedollisena tavoitteena on lisätä ymmärrystä kestävän kehityksen tarpeellisuudesta ja kestävyysmurroksen edistämisestä eri ympäristöissä, ympäristön tilasta ja sen muutoksista, planeettarajojen puitteissa tapahtuvasta kehityksestä, yhteiskunnan toiminnan muutostarpeista ja -mahdollisuuksista sekä systeemiosaamisesta eli siitä, miten me olemme riippuvaisia luonnonjärjestelmistä ja vaikutamme merkittävästi niiden tilaan ja toimintaan.
KEMU-toiminnassa taidollisina tavoitteina ovat laaja-alaisen osaamisen taitojen L1 – L7 kehittäminen; ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1), kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2), itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3), monilukutaito (L4), tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5), työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) sekä osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7). Taidollisena tavoitteena on myös osallistaa oppilaita nykytilan kartoittamiseen, muutostarpeiden löytämiseen ja lopulta kestävyysmurrosta edistävien toimien toteuttamiseen niin koulussa, kotona kuin lähiympäristössäkin aktiivisen kansalaisen toimintaperiaatteiden mukaisesti.
KEMU-MOK oppimiskokonaisuuden tavoitteet
Tiedolliset tavoitteet:
–> Oppilas saa tietoa kestävyysmurroksesta ja toimista kestävyysmurroksen edistämiseksi erityisesti energia-, kiertotalous-, ympäristö- ja luonto sekä tulevaisuuden kestävyystaidot kestävyysmurrosta edistämässä -teemojen kautta.
–> Oppilas saa tietoa planeettarajojen puitteissa tapahtuvasta kehityksestä.
–> Oppilas saa tietoa yhteiskunnan ja oman toiminnan hyvistä puolista, muutostarpeista ja -mahdollisuuksista.
Taidolliset tavoitteet:
–> Oppilas tutustuu kestävän kehityksen edistämiseen erityisesti teema-alueilla: energia, kiertotalous sekä luonto ja ympäristö.
–> Oppilas pääsee kehittämään omaa kestävyystoimijuuttaan.
–> Oppilas harjoittelee ja ideoi kestävyysmurrosta edistäviä toimia.
–> Oppilas oppii aktiivisen kansalaisen ja osallisuuden taitoja havainnoimalla omaa lähiympäristöään, sen vahvuuksia sekä muutostarpeita.
–> Oppilaat oppivat ryhmätoimijuutta, projektioppimista sekä vastuun kantoa.
Miksi kestävyysmurrosta ja sen edellyttämiä taitoja on tärkeää opettaa koulussa?
Kestävyystoimilla on tutkimusten mukaan kiire Maapallon ekologisesti kestävän tilan saavuttamiseksi. Kestävyysmurroista tarvitaan. Nykyisillä lapsilla ja nuorilla on kasvuympäristönään kehittynyt ja teknistynyt yhteiskunta. Samalla aikuisuudessa odottaa melkoinen ”sotku siivottavaksi”. Siksi lapset ja nuoret tarvitsevat tulevaisuuden rakentamiseen apua, taitoja ja oikeaa asennetta.
Kestävyyskasvatus ja aktiiviseksi kansalaiseksi valmentavat taidot ovat olennaisia kestävyysmurroksen aikaansaamisessa. Tavoitteena on pyrkiä ekososiaaliseen sivistykseen eli ymmärrykseen ekologisesta osaamisesta ja systeemisestä ajattelusta eli ympäristön ja luonnonjärjestelmien yhteydestä kaikkeen ihmisen toimintaan. Kestävyysmurros vastaa esimerkiksi siihen, että miten yhteiskunnallisia järjestelmiä (esim. liikkuminen, ruoantuotanto, asuminen, energian käyttö, kulutustottumukset) pitää ja voidaan muuttaa, että ne olisivat kestävän kehityksen mukaisia ja tapahtuisivat planeetan systeemien sallimissa rajoissa.
KEMU-kokonaisuudessa on mahdollisuus tutustua toiminnallisesti, innostavasti ja hyödyllisesti kestävän elämäntavan tulevaisuustietoihin ja -taitoihin sekä vastuulliseen toimintaan kestävän kehityksen kannalta esimerkiksi energian tai kiertotalouden kannalta. Toimintatavat perustuvat tiedekasvatukseen, jonka tarkoituksena on herättää kiinnostusta tieteeseen, taiteeseen ja teknologiaan sekä tarjota oppimisen iloa.
Seuravassa tiedostossa on tiivistettynä ohjeita KEMU MOK -kokonaisuuden toteuttamiseksi.
Kopioi ja avaa KEMU MOK suunnittelurunko -tiedosto word-ohjelmassa muokataksesi sitä.
Kestävyyskasvatuksen Green Comp viitekehys KEMU-MOK monialaisen oppimiskokonaisuuden jäsentäjänä.