Luonto, ympäristö ja kestävyysmurros

Luonto- ja ympäristötoimijuus tarkoittaa sitä, että ihminen osaa ja uskaltaa toimia luonnon ja ympäristön hyväksi. Toiminta voi olla esimerkiksi

–> lähiluonnon ja ympäristön kunnossa pitämistä (esim. roskien keräämistä, monimuotoisuuden ylläpitämistä, energian säästämistä, kiertotalouden toteuttamista esim. kierrättämällä)
–> luonnon havainnointia ja luonnosta oppimista
–> luonnonvarojen säästämistä ja kohtuullista käyttöä
–> luonnon puolesta vaikuttamista mielipiteiden, taiteen, videoiden tai kampanjoiden kautta.

Kun huomaa, että pienilläkin teoilla on vaikutusta, oma toivo ja luottamus muutokseen kasvavat. Tämä on tärkeää, sillä ilmastonmuutos ja luontokato voivat tuntua uhkaavilta tai epämääräisiltä asioilta. Omien tekojen kautta voi nähdä, että suuntaa voi muuttaa, omaan ja Maapallon tulevaisuuteen voi vaikuttaa sekä toiminta on itsessään voimistavaa ja itseluottamusta nostavaa.

Perusopetuksen opetussuunnitelma (POPS 2014) korostaa, että ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen sen hyvinvoinnista ja elinvoimaisuudesta. Tätä kutsutaan ekososiaaliseksi sivistykseksi. Se tarkoittaa esimerkiksi:

–> ymmärrystä ilmastonmuutoksen ja luontokadon vakavuudesta,
–> vastuullisia valintoja arjessa,
–> kohtuullisuutta ja yhteisöllisyyttä,
–> ymmärrystä siitä, että luonnon monimuotoisuutta (eli elonkirjoa) on tärkeä suojella.

Ekososiaalinen sivistys auttaa näkemään, ettei luonto ole ihmiselle vain “varasto” ja luonnonvarat hyödynnettävää raaka-ainetta. Ihmiskeskeisen ajattelun ja toiminnan sijaan tulisi vahvistaa ajattelua ja toimintaa, jossa ihminen on vain yksi (pieni) osa luontoa ja sellaisena jälkemme luontoon tulisi näkyäkin. On tärkeää ymmärtää, että luonto on yhteinen kotimme, jossa monilla lajeilla on omat tarpeensa ja oikeutensa olemassaoloon. Tämän monimuotoisen elämän turvaamiseen ihminen kehittyneenä eliönä pystyy ja se on tärkeää myös ihmisen itsensä elinmahdollisuuksien kannalta.

Ekososiaalisen sivistyksen päämääränä on turvata mahdollisuudet hyvään elämään Maapallolla niin nykyisille ihmisille ja tuleville sukupolville kuin koko eliökunnalle ja Maapallon eri järjestelmien toimivuuteen. Tätä ymmärrystä ja ekososiaalisen sivistyksen päämäärän vahvistamista tarvitaan kestävyysmurroksessa.

Luontosuhde tarkoittaa ihmisen tapaa kokea, arvostaa ja ymmärtää luontoa. Se muodostuu:

–> omista kokemuksista (toiminta luonnossa ja luonnon kanssa vuorovaikutuksessa),
–> tiedosta ja kulttuurista (mikä on luonnon tila ja miten luonnon kanssa on eletty),
–> taiteesta ja tarinoista (miten luontoa on kuvattu) ja
–> kohtaamisista muiden lajien kanssa (luonnon havainnointi ja tuntemus).

Tutkimusten mukaan vahva luontosuhde lisää halua suojella luontoa ja ylläpitää luonnon hyvinvointia. Kun ollaan luonnossa ja tutkitaan metsiä, vesistöjä, suota, koulun pihaa tai omaa lähiympäristöä huomataan, miten monimuotoista ja rikasta elämä on. Näin luontosuhde vahvistuu.

Luonnonlukutaito tarkoittaa taitoa huomata ja ymmärtää luonnossa tapahtuvia asioita. Se sisältää esimerkiksi:

–> luonnon äänien, jälkien ja merkkien tulkitsemista -> luonnonmerkkien havaitsemista.
–> lajien tunnistamista ja lajin ominaisuuksien oppimista sekä ymmärrystä siitä, miten eliöt ja ekosysteemit toimivat -> monimuotoisuuden ymmärtämistä,
–> käsitystä siitä, miten ympäristö vaikuttaa eliöihin ja miten eliöt vaikuttavat ympäristöön eli kykyä huomata muutoksia luonnossa ->lajienvälistä kohtaamista,
–> luonnossa oleminen tukee terveyttä ja hyvinvointia -> terveyden edistämistä.

Esimerkiksi saamelaisessa kulttuurissa luonnonlukutaito on tärkeä osa kulttuuriperintöä ja sidoksissa tietoihin ja taitoihin sekä elävään luontosuhteeseen. Luonnonlukutaito on kykyä lukea ja ymmärtää ympäristön merkkejä, kuten sääolosuhteita, porojen käyttäytymistä ja lumen laadun vaihteluita, jotka ovat välttämättömiä saamelaisten perinteisten elinkeinojen, kuten poronhoidon, harjoittamiselle.

Kun ymmärtää, miten luonto toimii, sitä osaa suojella viisaammin ja luonnon kanssa osaa elää yhteiseloa. Voit huomata aiemmin muutoksia, kuten elinympäristön muuttuminen tai lajien väheneminen, mikä johtaa toimintaan muutoksen hidastamiseksi tai ehkäisemiseksi. Luonnonlukutaito kasvattaa myös ymmärrystä monimuotoisuudesta eli siitä miksi kaikki lajit ja elinympäristöjen hyvinvointi ovat tärkeitä.

TOIMINTAVINKKI. Luonnonlukutaitoa voit harjoitella esim. tarkkailemalla lähiympäristöäsi (esim. lähimetsä tai vesistö) esim. 3 kk ajan vaikkapa syyskuusta joulukuulle. Kirja ylös, kuvaa ja tulkitse muutoksia. Tee havaintoja ja mieti  lähiluontokohteen ja sen muutoksien merkitystä itsellesi ja muille, myös toisenlajisille eliöille.